Värityöpaja

Värityöpaja

Toukokuisessa työpajassa keskityimme posliinivärien erilaisiin ominaisuuksiin ja niiden hallintaan maalatessa ja poltossa. Pääosassa olivat ns. vaikeat värit; esim. punaiset ja niitä ”syövät” keltaiset, lysterit, kullan päälle maalaus ym.

Työpajan antia:

Yleisesti ottaen nykyiset posliinivärit vaativat kovempaa polttolämpötilaa, n. 820-840°C, jotta lopputulos olisi kauniin kiiltävä. Ristiriitana on, että käytettävä posliini ei useinkaan ole riittävän hyvälaatuista, että se kestäisi näin korkean lämpötilan!

Vesiliukoisilla ja tärpättiliukoisilla öljyillä tehtyjä värejä voi käyttää päällekkäin samaan polttoon ja saada aikaa upeita värisävyjä, joita ei värejä suoraan keskenään sekoittamalla voi saada aikaan.
Kokeile esim. tummanharmaa alle ja orvokinvioletti päälle = kaunis munakoison väri.
Periaate on, että vesiliukoiseen öljyyn tehty väri tuputetaan alle ja esim. tuputusöljyyn tehty väri tuputetaan päälle, kun alla oleva väri on kuivunut, mutta ei siis vielä poltettu.
(Yllä olevassa kuvassa Tuija Maija Laineen esimerkkejä kyseisestä menetelmästä. Alempaan kuivuneeseen väriin on raapetekniikalla tehty kuvioita, jonka jälkeen päälle on tuputettu toinen väri.

Mustista väreistä ”idioottivarma” on esim. Schjerningin 031 Ruskeanmusta.

Todella upeaa mustaa saa myös lisäämällä mustaan väriin 2 pisaraa kultaa!

Kullan päälle maalattaessa hienon lopputuloksen antavat esim. myrtti tai mocka-, italian- ja kastanjebrown.

Ja kullan päälle piirtämiseen antaa sujuvuutta, kun väri on tehty terva- ja anisöljyn sekoitukseen.

Harmaalla voi aina taittaa liian ätläköitä, esim. vihreitä värejä.